Tällä kertaa halusin kirjoittaa hieman henkilökohtaisemmasta näkökulmasta. Alkuvuosi on ollut todella raskas ja täynnä haasteita. En ymmärtänyt pysähtyä ajoissa, joten kehoni teki sen puolestani ja pakotti pysähtymään. Talviloma tuli enemmän kuin tarpeeseen, ja koko viikko on kulunut leväten, palautuen ja perheen kanssa aikaa viettäen. Silti kehoni ei ole vielä kunnolla toipunut, ja joudun hyväksymään sen, että prosessi voi kestää vielä viikkoja, jopa kuukausia.

Miten tämä liittyy säästämiseen ja sijoittamiseen? Kuulen usein sanottavan, että varallisuutta ei saa mukaan hautaan ja että elämästä pitäisi nauttia nyt. Olen samaa mieltä, mutta en koe eläväni ”köyhää” elämää enkä koe jääväni mistään paitsi, vaikka käytänkin suurimman osan tuloistani varallisuuteni kasvattamiseen. Nautin eniten hetkistä kotijärven rannalla perheen kanssa, luonnosta ja ilmaisista harrastuksistani – en kaipaa kalliita elämyksiä.

Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että pakottaisin perheeni samaan elämäntyyliin. Lapsemme ovat aina saaneet valita harrastuksensa vapaasti, ja heillä on mahdollisuus kokeilla ja löytää omat intohimonsa. Lasten menoista emme koskaan pihistele. Myös mieheni kanssa olemme aina pitäneet omat erilliset tilit. Yhteisten kulujen jälkeen saamme molemmat itse päättää, mihin rahamme käytämme tai olemme käyttämättä.

Säästämisen ja sijoittamisen tavoitteeni on taloudellinen vapaus – mahdollisuus päättää itse, paljonko teen töitä vai teenkö ollenkaan, kun siihen pisteeseen pääsen. Mutta tämä ei ole ainoa tavoitteeni. Haluan myös varmistaa, että perheeni talous on turvattu silloinkin, kun en enää ole täällä. Siksi terveyden horjuminen ei ole lannistanut minua, vaan päinvastoin se on vahvistanut motivaatiotani pyrkiä kohti tavoitteitani. On helpottavaa tietää, että elämätapani ja taloudellinen tilanteeni mahdollistavat työajan lyhentämisen tarvittaessa ilman, että perheeni joutuu tinkimään mistään.

Tämän kirjoituksen tarkoitus ei ole kertoa, miten muiden tulisi elää tai käyttää varojaan. Mutta kun terveys järkkyy, asiat kirkastuvat – mikä elämässä on oikeasti tärkeää? Siksi kannustan jokaista pysähtymään hetkeksi ja pohtimaan: elätkö sellaista elämää, joka tuntuu omalta ja tuo sinulle hyvinvointia? Tärkeää ei ole se, mitä muut ajattelevat, vaan se, mikä tekee juuri sinut onnelliseksi.