Asetimme vuoden 2026 suuret tavoitteet jo aiemmin ja nyt olen ottanut aikaa pohtiakseni, miten konkreettisesti pääsemme niihin ja miten seurata edistymistä lyhyemmällä aikavälillä, jotta kärsimätön luonteeni saa nähdä tuloksia nopeammin. Osa tavoitteistamme on yhteisiä ja osa on vain minun tavoitteitani.

Yhteinen tavoitteemme on kasvattaa nettovarallisuuttamme vuoden aikana 30 000 eurolla ja oma tavoitteeni on sijoittaa rahastoihin vähintään 1150 euroa kuukaudessa. Jatkamme nettovarallisuuden kuukausittaista seurantaa.

Lisäksi aloitamme yhdessä mieheni kanssa 200 euron viikkobudjetin seurannan. (Tämä 200€/viikko on siis minun osuuteni perheen yhteisistä menoista.) Olen aiemmin budjetoinut saman summan ruokaan, vaatteisiin sekä muihin hankintoihin ja siirtänyt ylijäämän palkkapäivän alla säästöön. Käytännössä tämä on kuitenkin usein kaatunut siihen, että tilillä oleva ”ylimääräinen” raha on houkutellut tekemään kaikenlaisia muka tarpeellisia hankintoja ja lopulta säästöön ei ole jäänyt mitään.

Uudessa kokeilussa budjetti pysyy samana, mutta toimintatapa muuttuu. Siirrän joka sunnuntai säästöön kaiken, mitä 200 eurosta on jäänyt käyttämättä. Näin tilillä ei pyöri liikaa rahaa, mikä toivottavasti hillitsee heräteostoksia. Samalla säästöjä kertyy viikottain, jolloin edistymisen näkee konkreettisesti ja lyhyemmissä sykleissä. Uskon tämän myös auttavan järkeistämään ruokaostoksia ja suunnittelemaan ruokalistaa paremmin.

Samalla päivitän nettovarallisuuden laskentatavan niin, että otan mukaan myös säästötilit ja puskurirahastot. Jatkossa erittelen varallisuutemme kiinteään omaisuuteen, rahastoihin ja säästöihin. Tästä kirjoitan oman julkaisun myöhemmin. Kokeilumme alkaa 19.1 ja aion kertoa rehellisesti viikottain miten olen budjetissa pysynyt ja onko tarkempi budjetointi tuonut mukanaan myös muita hyötyjä.